wanha_lieksalainen
Vapaa kuvaus
Käyttäjän kirjoittamat viestit
16.09.2019
Vastasi keskusteluun: Moni nuori ei taida tietääkään milloin
1960-luvun lopulle saakka Lieksan kauppalan päätien nimi oli Pielisenkatu. 50-luvun alussa tehtiin kadun kunnostaminen jalkakäytävien reunakivineen. Sarkalan puoleisen tien reunalla oli nurmikkokaista ja katuvalot. Kadun seuraava kunnostaminen tehtiin 60-luvun alkupuolella, jolloin kadulle tehtiin keskikoroke
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
01.09.2019
Vastasi keskusteluun: Poliisi asema?
Minä asuin 1940-luvulla ja 50-luvun alussa poliisiaseman lähellä, joka oli silloin nykyisessä Koneaseman talossa. Putkat olivat rautatieasemarakennukseen päin. Putkien matalalla sijaitsevat ikkunat ovat vieläkin paikoillaan, tosin ilman kaltereita. Samassa talossa oli silloin myös Posti. Postin ja nykyisen
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
30.08.2019
Kommentoi keskusteluun: Ambulanssi Piirislouhilla!
Riipusilta 60-luvulla ei ollut sama silta, mikä Lieksankoskella nyt on. Silta oli jonkin verran leveämpi. Enso-Gutzeit myi vuonna 1958 valmistuneen vanhan sillan Lieksan kaupungille, joka rakensi paikalle uuden sillan. Rakennustelineenä käytettiin vanhaa siltaa, kun uusi silta rakennettiin 90-luvulla
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
29.08.2019
Kommentoi keskusteluun: Asukkaita alle 110000 heinäkuun lopussa
Kaksi riviä puuttuu viestini alusta. Lisään ne tähän. Vuonna 1959 oli Lieksa-Pielisjärven yhteinen asukasluku 26980 henkilöä. Lieksassa oli tuolloin 4134 asukasta ja Pielisjärvellä 22846.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
29.08.2019
Vastasi keskusteluun: Asukkaita alle 110000 heinäkuun lopussa
Vuodesta 1958 alkaen Pielisjärven väestö alkoi vähentyä, kun sieltä muutettiin kauppalan puolelle ja Ruotsiin sekä Australiaan. Vuonna 1970 pielisjärveläisiä oli 16150. Kauppalan väliluku lisääntyi 1950- ja 60-luvuilla vuoteen 1969 saakka, jolloin se oli enimmillään 4763 asukasta. Tiedot ovat saatavilla
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
26.08.2019
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Eräs Lieksan legenda on kuollut.
Se siitä eikä siitä sen enempää.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
25.08.2019
Vastasi keskusteluun: Kamuttaja. Eräs Lieksan legenda on kuollut.
Aloituksessa on Kamuttaja maininnut nimen Mauri N. Voisin yrittää arvata, että oli Pielisjärvellä syntynyt, kymmenisen vuotta sitten kuollut, vankkarakenteinen voimamies. Enempää en lähde hänestä kirjoittamaan, koska Kamuttaja voi tarkoittaa aivan eri ihmistä. Muistelemani Mauri oli kuitenkin olemas
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
25.08.2019
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Eräs Lieksan legenda on kuollut.
Lieksan 1970-luvun ja myös myöhempien vuosikymmenten musiikkimaailma on minulle jo vierasta.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
25.08.2019
Vastasi keskusteluun: Kamuttaja. Eräs Lieksan legenda on kuollut.
Jatkan vielä musiikin parissa, kun sain kirjautumisen taas toimimaan. 1960-luvulla Lieksassa vaikutti muitakin musiikkiyhtyeitä kuin Keltanokat. 1960-Luvun alussa levisi Lieksaankin rokki ja rautalanka. Lieksan kuuluisa rautalankayhtye oli tuolloin valtakunnallisestikin tunnettu The Mosquitos. Se oli
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
25.08.2019
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Eräs Lieksan legenda on kuollut.
Yllä oleva kvartettitarina on minun. En jostakin syystä päässyt kirjautumaan palstalle.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
16.08.2019
Kommentoi keskusteluun: Lieksa on P-K:n väkivaltaisin
Rakennus on jo vanha, heti vimme sotien jälkeen rakennettu. Siinä piti kauppaa 40-luvulta lähtien karjalankielinen Suojärven Varpakylästä Pielisjärvelle muuttanut Jaakko Grigoreinpoika Matsinen. Kaupan nimi oli J.Matsinen. Poika Ilmari jatkoi isänsä jälkeen kauppiaana samalla liikenimellä J.Matsinen
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
14.08.2019
Vastasi keskusteluun: Osattiin sitä Lieksassakin
Jaakonmäki oli ja on edelleenkin ainoa mahdollinen ohituspaikka kyseisellä rataosuudella. Se sijaitsee Yrjöläntien ja Tehdastien välisellä alueella. Ohituksiin sitä tuskin käytettiin, vaan junanvaunujen varastointiin odottamaan lastausta. Tavarajunaliikenne on hyvin satunnaista nykyään Pankakosken
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
13.08.2019
Vastasi keskusteluun: Wanha lieksalainen ja pohdintaa Lieksan palstasta
Koskelaisilla tarkoitetaan Pankakoskella asuvia ja/tai Pankakosken tehtaalla työskenteleviä henkilöitä. Kosken hamppi voi tarkoittaa siis molempia. Olen täten entinen Kosken hamppi, kun olin harjoittelemassa opiskeluaikanani 60-luvun lopulla kahtena kesänä sekä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Pankakosken tehtailla
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
07.08.2019
Aloitti uuden keskustelun: Wanha lieksalainen ja pohdintaa Lieksan palstasta
Kotvasen aikaa olen miettinyt alkuvuoden jälkeen palstalle uudelleen tuloani. Silloin juuri kirjoitukseni olivat tulilinjalla. Saattavat olla edelleenkin. Olen pohtinut, että tämä ei taida olla minun palstani, koska olen ollut pahasti epäsuosiossa, kun aloituksiani ja viestejäni runsaasti ilmiannettiin
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
27.07.2019
Kommentoi keskusteluun: Wanha lieksalainen tukkilaiskisoista
Esimieheni Pankakosken tehtaalla oli tuolloin 60-luvun loppupuolella sähköteknikko Lennart Kurittu ja hän asui Heittopellontien varrella kaksikerroksisessa omakotitalossa. Kävin jonkin kerran hänen luonaan kyläilemässä. Kurittu oli tuolloin jo vanhemmanpuoleinen herrasmies. Talo on vieläkin pystyssä,
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
26.07.2019
Vastasi keskusteluun: Wanha lieksalainen tukkilaiskisoista
On suuri loukkaus hissanmaikkaa kohtaan pitää minua ja hissanmaikkaa samana henkilönä. En todellakaan ole hissanmaikk, mutta arvostan hänen kielinerouttaan. Olen hieman tutkinutkin hänen käyttämäänsä kieltä. Kieli, jota hissanmaikk ansiokkaasti käyttää, on hyvin rikas. Siinä ei säästellä vokaaleja eikä
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
26.07.2019
Vastasi keskusteluun: Wanha lieksalainen tukkilaiskisoista
Olen näköjään kierrellyt Kamuttajan kanssa samoja kohteita ja työpaikkoja Lieksassa ja Pielisjärvellä. Minä olin myös 60-luvun lopulla parina kesänä töissä tukkilaiskisoissa Lieksankoskella. Palkkaani ei maksanut tukkilaiskisatoimikunta, vaan Enso-Gutzeit Osakeyhtiö. Olen usein Lieksan palstalla maininnut,
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
25.07.2019
Aloitti uuden keskustelun: Wanha lieksalainen tukkilaiskisoista
Suomen ensimmäiset tukkilaiskisat pidettiin Lieksassa 6.8.1933 kirkkorannassa, eli silloisen laivalaiturin, rykin kohdalla. Kisoja nimitettiin alkuun savottalaiskilpailuiksi. Kisojen alkuunpanijana toimi Veitsiluoto Oy:n ylimetsänhoitaja Ilmari Karvonen. Kilpailulajeina olivat ensimmäisissä kisoissa
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
19.07.2019
Kommentoi keskusteluun: Meille lieksalaisille niin läheistä Karjala-nimeä
Huomasin kysymyksen vasta nyt. Sana ”kuotta” tunnetaan lähes kaikkialla Suomessa ja se on ollut käytössä myös Venäjän puolella Karjalassa. Eri puolilla Suomea sanalla on erilaisia merkityksiä. Poimin tähän sanakirjasta muutamia merkityksiä, joita tunnetaan todella palsjon: - nesteen pinnalle muodostunut
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
11.07.2019
Vastasi keskusteluun: Meille lieksalaisille niin läheistä Karjala-nimeä
Omavaraistalous oli hyvin yleistä koko Suomessa 1800-luvulla. Lieksan kauppalassakin oli omavaraistaloutta vielä 1960-luvulla. 1940-luvulla minunkin kotona oli kauppalan alueella nykyisen Vehkakankaan suunnalla karjasuoja, jossa oli lampaita, pässi, härkä ja kalkkunoita. Näin ruuan tuoreena säilyvyys
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
