wanha_lieksalainen
Vapaa kuvaus
Käyttäjän kirjoittamat viestit
26.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kuka muistaa Keräsen Shellin?
Kaikkihan tietävät, että merkantiksi opiskelu 60-luvulla kansakoulupohjalta kesti kaksi vuotta. Merkonomiksi opiskelu kesti keskikoulun käyneeltä kaksi vuotta ja ylioppilaalta yhden vuoden. 1970-luvulla kauppaopisto muuttui kolmivuotiseksi ja ylioppilailta kaksivuotiseksi. Ei näissä tiedoissa pitäisi
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
24.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kuka muistaa Keräsen Shellin?
Vielä 60-luvulla pääsi keskikoulun ja kaksivuotisen kauppaopiston käynyt nuorimies suoraan pankinjohtajaksi ja kansalaiskoulun käynyt nuori kauppakoulun käynyt merkanttimies pankkivirkailijaksi, josta myöhemmin yleni pankinjohtajaksi. Luokkakaverini Reijo pääsi pankinjohtajaksi maaseutukuntaan kauppaopiston
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
19.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kuka muistaa Keräsen Shellin?
Oikein hyvä kuva Moisionkadun Shellistä. Oikealla näkyvät rakennukset on purettu ja niiden paikalla on nyt terveyskeskuksen pysäköintialue. Kotibaarin ikkunat näkyvät kuvan vasemmassa reunassa. Baari oli lyseolaisten suosiossa läheisyytensä takia. Minäkin kävin siellä monet munkkikahvit nauttimassa 60-luvun
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
18.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kuka muistaa Keräsen Shellin?
Omassa kuvakokoelmassani on runsaasti ilmavalokuvia. Löysin niistä kuvan vuodelta 1953, jossa Moisionkadun Shelliä ei vielä ole. Kuva, jossa rakenteilla oleva Shell jo näkyy on otettu vuoden 1955 jälkeen, koska vesitorni on jo valmis. Huomioitavaa on, että kyseinen rakennus oli tontilla vinottain noin
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
18.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kuka muistaa Keräsen Shellin?
Muistan hyvinkin. Eihän tuosta kovin kauan ole. Vain parikymmentä vuotta. Muistattekos Shellin, joka oli Rautayhtiön takana Moisionkadun varrella? Samassa rakennuksessa oli Kotibaari, josta sai todella maistuvia munkkeja kahvin kanssa. Maire oli myymässä. Taisi olla 60-lukua ja ehkä 70-luvun alkua. Nyt
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
16.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Toki kalanistutuksia tehdään myös Lieksanjoen vesivoimalaitosten yläpuoliseen vesistöön, mutta istuttaja tai maksaja ei ole vesivoimayhtiö, vaan muu taho.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
16.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Ei kannata yrittää pyydystää voimalaitosten yläpuolisia velvoiteistutuslohia, koska sellaisia ei ole koskaan ollut, ei ole nytkään ja tuskin tuleekaan. Kaikki velvoiteistutukset suoritetaan vuosittan lupaehtojen mukaisesti Pieliseen seuraavasti: Lainaus Lieksankosken lupahdosta "Itä-Suomen vesioikeuden
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
13.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Niemen pojat ovat muistaakseni Pekka ja Antti. Pekka (jos muistan nimen oikein) oli Lieksan yhteislyseossa samoihin aikoihin kuin minä. Olisiko Antti käynyt lyseota Pielisjärven puolella? Hän lienee paljon nuorempi Pekkaa.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
13.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Yhtiössä, jossa työskentelin 80-luvulla, pidin vuosittain asentajille osastoittain työpäivän pituisia turvallisuuskoulutuksia. Luentojen jälkeen osallistujien oli suoritettava kymmenen kysymyksen kirjallinen koe päivän aikana käydyistä aiheista. Jokaisen kysymyksen jälkeen oli kolme vaihtoehtoa, joista
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
13.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Ei todellakaan kuoreen nousu ole uutta, vaan se on ollut aivan normaalia kalojen liikkumista Lieksanjoessakin satojen tai tuhansiena vuosien ajan. Kuoreen kutu on hyvin lyhytaikaista toimintaa ja oikea pyyntihetki vaatiin jatkuvaa päivystystä, sillä tapahtuma kestää vain pari päivää. Eivät kuoreet joesta
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
13.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Kuoreiden lippoamista harrastettiin Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella heti jäiden lähdön jälkeen toukokuun alkupäivinä vielä 1980-luvullakin. Viimeisin lippoaja on Timo F. ja saalliit olivat runsaita. Kuoreet kuivatettiin voimalaitoksen nurmikentällä pressujen päällä. Lokkeja oli paljon ja haju
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
12.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Isompia kalasaaliita todellakin jaettiin ja halukkaita kyllä löytyi nopeasti. Isompia kaloja saatiin 50-luvulla kaupaksi tuoreina Rajanpirttiin, joka oli kirkkorannan venevajoista lähin hotelliravintola. Kaupunginniemessä oli venevajoja kirkkopuiston ja rautatien välisellä alueella, mutta ei juuri
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
12.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Lieksan joukkoliikennettä 1950- - 1960-lvuilla
Tahvoin tarkoittaa rillukoilla dieselmoottorijunia Dm3 ja Dm4, joita Valmet valmisti VR:lle 1950-luvun alussa. Junia valmistettiin yhteensä vain parikymmentä kappaletta. Valmet Oy valmisti vuosina 1954-1963 rillukan seuraajiksi Dm7-kiskoautoja eli lättähattuja paikallisliikennettä varten. Ne olivat
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
12.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Aikaisemmin oli. Kolme poikaa kuoli räjähdyksessä, mutta neljä poika selvisi hengissä, kun oli joutunut lähtemään välillä syömään äitinsä huudeltua häntä. Tunnen tuon neljännen pojan. Hän asustelee edelleen Lieksassa ja on jo yli 80 vuoden ikäinen hyväkuntoinen mies. Tapaus sattui 1950-luvun alussa,
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
11.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Sotien jälkeen oli yleinen ja sallittu tapa hävittää räjähteitä upottamalla niitä vesistöihin. Viime aikoina niitä on nostettu monilla paikkakunnilla ylös, myös Lieksassa kaarisillan luona useaan otteeseen. Ensimmäisenä vuonna kaarisillan räjähteitä räjäytettiin paikan päällä. Seuraavina vuosina niitä
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
11.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Lieksankoskella kalastettiin sotien aikana käsikaranaateilla. Lieksan puoleisella rannalla oli suomalaisten ammusvarasto, josta toimitettiin ammuksia sota-alueille. Joutoaikanaan varastonhoitajat pyydystivät kaloja koskesta hieman arveluttavin keinoin. Näin ovat varastomiehet itse kertoneet. Lieksan
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
11.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kamuttaja. Salakalastusta joella ennenvanhaan.
Kyllä lohiakin liikkui Lieksanjoessa ennen vesivoimalaitosten rakentamista. Pankakoskella oli Enso-Guteit Oy:n johtajilla viime vuosisadan alkupuolella omat lohipadot tehtaan yläpuolisessa koskessa. Ensimmäinen vesivoimalaitos käynnistettiin Pankakoskella vuonna 1912, mutta se tarvitsi vain pienen
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
09.09.2018
Vastasi keskusteluun: Kiiskisten suvut
Minä olen päässyt sukututkimuksessa 307 vuoden takaiseen esi-isään nimeltään Johan, joka eli vuosina 1711 - 1786. Hän meni naimisiin Agnetan (1724-1760) kanssa. Heidän lapsensa olivat Påhl, Olaus, Thomas, Clements, Erik, Göran ja Johan. Olen sukutaulussa (1711-2018) yhdeksäs isä alaspäin. Oli hyvin yleistä,
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
08.09.2018
Vastasi keskusteluun: Lohikalojen lisääntymisjoet
Alla oleva kirjoitukseni poistatettiin hetkessä tästä ketjusta. En havaitse tässä mitään sääntöjen vastaisuutta, niin laitanpa sen tähän uudelleen. Monissa kirjoituksissa on vaadittu vesivoimayhtiöitä rakentamaan kalaportaita laitoksilleen. Miksi?Kalaportaat eivät kuulu millään tavalla sähkön tuotannon
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
08.09.2018
Kommentoi keskusteluun: Lohikalojen lisääntymisjoet
Voimalaitosten käyttö ja kunnossapito kuuluvat voimayhtiölle, myös julkisivujen kunnossapito. Kalaportaat eivät ole vesivoimalaitosten ydinaluetta eiväkä ne tuota voimayhtiölle yhtään mitään - päinvastoin. Kalaportaiden rakentaminen ei kuulu millään tavalla voimayhtiöille. Yhtiöt saattavat sallia kalaportaiden
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa