suoraanjaselkeästi

24.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Saksan kenraalit ovat aina olleet hyvin

Umpityhmäkö olet. Osa Suomen ja Saksan interesseistä oli samansuuntaisia ja niissä tehtiin yhteistyötä. Muu osa intresseistä ei ollut samansuuntaisia, ja niissä kieltäydyttiin yhteistyöstä. Tämä on nimenomaan rinnakkaista sotaa osapuolten omien (mutta samalla osin yhteisten) tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhteiskunta > Historia

23.10.2017

Vastasi keskusteluun: Saksan kenraalit ovat aina olleet hyvin

Erfurt oli Saksan päämajan edustaja Suomen armeijan päämajassa - korkean tason yhdysupseeri. Hatunnosto Saksalle että lähettivät tehtävään sivistyneen professorimiehen, joka ei ollut natsi ja joka toimi joka suhteessa maltillisen viisaasti ja Suomen itsenäisyyttä kunnioittaen. Erfurt ei siis kumoa vähimmässäkään

Yhteiskunta > Historia

19.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Ruotulan golf-kenttä uhrataan gryndereille?

On selvää että ratikka pitää ennen mitään Niemenranta-pelleilyä johtaa TAYSin haarasta Koilliskeskukseen, Ratikkalinja pitää jatkaa ensimmäiseksi sinne, minne se syntyy olemattomin kustannuksin (rakentamatonta nurmi/metsämaata) HETKESSÄ. Ratikkalinjan vierelle Golf-kentän paikalle ja vierelle pitää tehdä

Paikkakunnat > Pirkanmaa > Tampere

17.10.2017

Vastasi keskusteluun: Pettikö Suomella hermo 12.3.1940

Enemmän tätä voi puntaroida ja melkeinpä todeksi katsoa koskien syksyn 1944 rauhanneuvotteluja (ja kevään 1944 rauhanneuvotteluja koskien hermojen pettämistä voi pitää varmana). Syksyllä 1944 Suomen poliittinen johto ja Mannerheimkin oli jo väsytetty ja lannistettu takinkääntäjien (Kekkonen ja muut)

Yhteiskunta > Historia

17.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Vielä tarkennusta Eduskunnan hajoittamisesta ja Valtalain kumoamisesta: Suomi olisi voinut ilmoittaa kieltäytyvänsä Eduskunnan hajoittamisesta ja uusista vaaleista sillä perusteella, että Väliaikaisella hallituksella ei olisi ollut tällaiseen valtaa tällaista määrätä. Yksimielisen Suomen edessä Väliaikainen

Yhteiskunta > Historia

17.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Aiheellista ja monipuolista pohdintaa yhteistyönä autonomia-itsenäisyyskysymyksestä. Vuoteen 1809 palaan. Suomen liittämistapa keisarikuntaan oli ollut esillä 1808-1809 sodan aikana julistuksissa suomalaisille, mutta julistukset olivat epätäsmällisiä eivätkä välttämättä sitovia. Aleksanteri I päätyi

Yhteiskunta > Historia

16.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Porvoossa Aleksanteri I Venäjän (mukaanlukien valloitettu Suomi) itsevaltiaana julisti voimassapitävänsä Suomen tarkemmin rajaamattomat "peruslait" , uskonnon ja muut oikeudet. Tähän perustuen hän julisti "Suomen nousseen kansakuntien joukkoon". Säätyjen valitut edustajat vakuuttivat tämän jälkeen

Yhteiskunta > Historia

14.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Väinö Tanner: "Leningrad hävitettävä maan tasalle"

Voiko mitään järjettömämpää väittää, kuin väittää Tanneria opportunistiksi. Tannerin korvaamattoman arvokas luonteenpiirre "virhe" oli että hän oli tiukasti ja periksi antamatta asian ja oikeudenmukaisuuden puolella. Ja oli siinä kyvykäs. Tannerin vastustajan selvästikin kärjistettynä esitetty lausahdus

Yhteiskunta > Historia

14.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Voiko noin umpitolloa ollakaan, kuin tämä "historia ei muutu" . Eduskunta ei säätänyt lakia 15.11.1917 (Valtalaista puhumattakaan), vaan julistautui väliaikaisesti korkeimman vallan käyttäjäksi. Tämä tapahtui Maalaisliiton puheenjohtajan Santeri Alkion sovitteluesityksestä ja sosialidemokraattien,

Yhteiskunta > Historia

13.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Sanotaan vielä kerran mahdollisimman selvästi, jos alkaisi mennä perille: 18.7.17 hyväksyttyä, mutta kumoutunutta lakia kutsuttiin Valtalaiksi (ja Lex Tulenheimoksi) alusta lähtien, siis jo sata vuotta. SE ON HYVÄKSYTTY JA VIRALLISEKSI VAKIINTUNUT NIMITYS kyseiselle laille. MITÄÄN MUUTA LAKIA tai

Yhteiskunta > Historia

13.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

1/ Valtalaki on vakiintunut nimi 18.7.17 hyväksytylle laille, joka kumoutui kun Väliaikainen hallitus ei sitä vahvistanut. Vatalaki EI OLLUT ITSENÄISYYSJULISTUS. Eduskunta ei hyväksynyt mitään valtalakia marraskuussa 1917. Se ainoastaan valmisteli Väliaikaiselle hallitukselle neuvotteluehdotuksen

Yhteiskunta > Historia

13.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Valtalaki oli siis Eduskunnan 18.7.17 äänin 136-55 hyväksymä laki. Sen Väliaikainen hallitus kumosi, suuresti johtuen Eduskunnassa hävinneiden vehkeilystä Ministerivaltiosihteerin kanssa ja avulla. Marraskuussa 1917 valmistuneen porvarien esityksen Väliaikaiselle hallitukselle kutsuminen valtalaiksi

Yhteiskunta > Historia

12.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Kun Saksa hääti Ruotsin laivaston Ahvenanmaalta ja suomalaisjoukot pääsivät palaamaan sinne, piti ulkopuolisten (kuten Ruotsin) ymmärtää Suomeen koko tunnetun historian ajan kuuluneen Ahvenanmaan edelleen kuuluvan Suomeen. Eipä kelvannut koppavalle Ruotsille (mukaanlukien kuninkaalle). Olivathan jotkut

Yhteiskunta > Historia

12.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Niin, viimeksi Ruotsi kiusasi vuonna 1905 - siis Norjaa. Toki järki lopulta voitti, ja kaikessa vastaanhangoittelevat norjalaiset saivat itsenäisyytensä. Ja toki 1918 Ruotsi käväisi Oolannissa ja yritti vielä Kansainliitoltakin sitä hankkia. Vaikka Suomi nuijittiin oikeaksi omistajaksi, aiheutui riidata

Yhteiskunta > Historia

12.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Sopiihan sitä ruotsalaiseksi kutsua, kun muistaa että ruotsalaisuus oli suurelta osin myös suomalaisten ponnistuksilla rakennettua. Ruotsalaisuuteen ei paria loppuvuosisataa lukuunottamatta kuulunut Skoonea eikä Gotlantia ja vain niukin naukin siihen saattoi lukea Pohjois-Ruotsin. Se että Ruotsin valtio

Yhteiskunta > Historia

11.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Valtalain kumoaminen oli siinä suhteessa laiton, että lain kumoamista Väliaikaiselle hallitukselle esitti Ministerivaltiosihteeri, vastoin Eduskunnan asiasta tekemää päätöstä ja häviölle joutuneiden edustajien Pietarissa tapahtuneen vehkeilyn seurauksena. Valtalain kumoutumisesta johtuen olivat useat

Yhteiskunta > Historia

11.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Sisällissotamme todellinen tausta

Toiveeni juoksuhaudoista nousemisesta ei toteutunut "alaspunakaarti" -kommentoijan osalta. Nikolai teki suunnitelmallisesti Suomen autonomian kavennuksia ja taipui Venäjän kiihkokansallisten ortodoksi- sotilas- ja hallintoedustajien toimiin Suomen alueella. Joutuessaan liriin 1905/06, hän joutui perääntymään,

Yhteiskunta > Historia

10.10.2017

Kommentoi keskusteluun: Sisällissotamme todellinen tausta

Hallinto tapahtui Suuriruhtinaan kautta. Suuriruhtinas, ollessaan myös Venäjän keisari, otti tietysti huomioon Venäjän intressit aina kun niitä oli. Suuriruhtinaina nämä kuitenkin pitivät lähtökohtana Suomea koskevissa asioissa Suomen tarpeita. Niinpä esimerkiksi päätti A I palauttaa Vanhan Suomen Suomen

Yhteiskunta > Historia

10.10.2017

Vastasi keskusteluun: Lyhyt oppimäärä Suomen suuriruhtinaskunnasta

Todettakoon että Suomi oli juridisesti (kaikenlaisissa sitä koskeneissa päätöksissä) Suomen SUURIRUHTINASKUNTA jo 1500-luvulta lähtien. Suomeen ei silloin kylläkään sisältynyt Pohjois-Suomea ja Ruotsin kehnoissa hyökkäyksissä Venäjää vastaan menetettiin Itä-Suomikin. Lukuunottamatta lähinnä vain

Yhteiskunta > Historia

10.10.2017

Vastasi keskusteluun: Sisällissotamme todellinen tausta

Mitä nimimerkki "laitonta" on edellä maininnut /kommentoinut, pitää oleellisesti paikkansa. Ylipätään pitäisi vastakkaisten kantojen edustajien nousta jo juoksuhaudoistaan ja tarkastella maltillisemmin 1918 murhenäytelmään johtaneita vaiheita. Eduskunta hyväksyi siis 18.7.17 SosDemien, Maalaisliiton

Yhteiskunta > Historia